#kuntapolitiikka #talous #jämsä
Perjantaina oli tullut viimeisimmät päivitykset kuntien valtionosuuksiin 2024-2027, joissa oli huomioitu tuo kuntien mustan perjantain jälkipiiska.
Riikka Purran johtama valtiovarainministeriö siis ilmoitti satojen miljoonien lisäleikkauksista kuntien valtionosuuksiin kaksi tuntia sen jälkeen kun oli ollut kuntien viimeinen takaraja ilmoittaa ensi vuoden veroprosentit.
Lisäleikkauksen piti tapahtua jo heti ensi vuonna, mutta kuntien äläkän takia se jaksotetaan vuosille 25-27.
Keräsin vähän lukuja Jämsästä ja verrokkikunnista. Hommahan menee niin, että mitä isommat sotekulut oli 2021-2022, sitä pienemmät valtionosuudet 2024-2027.
Etsi taulukosta kaksi kuntaa, jotka ulkoistivat soten Pihlajalinnalle?
Noh, menneet menneitä, mutta epäilevät tuomaat taisivat jo aikoinaan arvella, että kun kapitalistin kanssa tanssiin lähtee niin pikkukaupungin päättäjää viedään, ja nyt ollaan siinä kohdassa että maksakaa, betala.
Vaikka taulukon luvut karuja onkin, huomattava on se, että nyt kun hyväksyttiin se yli 13 miljoonan säästöohjelma, Mäntän ja Laukaan verotasolla Jämsä pystyisi kaikesta huolimatta vetämään itsensä tasapainoon ja plussalle ehdotettua ohjelmaa nopeammin, jossa hädin tuskin päästään pinnalle jos ei yllätyksiä tule seuraavan neljän vuoden aikana. (Sivuhuomio: tulee)
Sitten jos vielä kiinteistöveroja uskalletaan tarkistaa niin tulee vähän sitä sadepäivän puskuriakin.
Mutta kun on aiemmilla päätöksillä päädytty suohon, silloin on paikallaan että kiristetään vyötä sillain että kaikki osallistuu suhtessa tuloihin ja omaisuuteen.
Valtionosuudethan tuossa menee lähes nolliin, mutta hyvä puoli on siinä, että kun Jämsä laittaa talousperustansa omarahoitteisesti kuntoon, riippuvuus valtiosta vähenee, eikä Arkadianmäen sesonkisirkuksen sekoilulla ole niin suurta vaikutusta siihen mitä täällä tapahtuu.
Kuitenkin, 2026 tulee valtionosuuksien uudistus, jossa kokonaisrahamäärä ei muutu, mutta sitä jaetaan uudestaan. Siinä lienee jonkin verran painetta siihen että Jämsän ja Mänttä-Vilppulan kaltaiset kunnat saavat vähän lisää, etenkin kun otetaan huomioon, että ensi vuonna esimerkiksi Kauniainen saa valtionosuuksia 2097€/asukas, Espoo 1303€/asukas ja Helsinki 439€/asukas.
Sen varaan ei kannata kuitenkaan laskea vaan lähteä siitä, että jos sieltä jotain tulee niin se on sitten plussaa millä lähteä rakentamaan tulevaisuutta.
Mutta perusrahoituksen turvaaminen ilman valtionapuja on mahdollisuus, joka kannattaa ilman muuta käyttää.
Ich befinde mich gerade auf der nächsten Exkursion für mein Langzeitprojekt 
