Neil Hardwick teki kansan rakastamia huumoriohjelmia, mutta lapsuuden traumat syöksivät hänet pimeyteen
Kulttuurivieras Neil Hardwick on naurattanut valtavaa määrää suomalaisia. Uutuuskirjassa hän kertoo olleensa koko elämänsä pakomatkalla.

Neil Hardwick teki kansan rakastamia huumoriohjelmia, mutta lapsuuden traumat syöksivät hänet pimeyteen
Kulttuurivieras Neil Hardwick on naurattanut valtavaa määrää suomalaisia. Uutuuskirjassa hän kertoo olleensa koko elämänsä pakomatkalla.
Dostojevski-käännös ja kirja sienistä saivat merkittävät tunnustukset
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (SKTL) on myöntänyt tämän vuoden käännöspalkinnot Martti Anhavalle ja Ulla Lempiselle.
Nuorten kirjallisuusmedia Lukufiilis täyttää 50 vuotta
Kirjavinkki!
Kuvakirjani Kevätystävyys kertoo ystävyyden voimasta erilaisuuksista huolimatta. Pamela Samelin kuvitus on leikkisää kuin kevät itse ja hurmaa monenikäiset lukijat.
Kirjaa on saatavilla hyvin varustelluista kirjakaupoista, kuten Akateemisesta, mutta kätevimmin sen saa tilattua suoraan kustantajalta.
Ensimmäinen painos on huvennut hyvää vauhtia!
Kirjailija kiittää. <3
#KirjaMasto #Kirjat #lukeminen #Kirjallisuus #Kuvakirjat #KirjaMastodon
T. Kingfisherin Paladin's Grace -kirja kertoo temppeliritari Stephenistä, jonka jumala kuolee yllättäen. Hänen koko elämänsä ja työnsä temppeliritariveljeksenä ajautuu kaaokseen: kuoleman jälkeen hänet ja muut veljekset ottaa valtaansa valtava, hallitsematon raivo, ja välikohtauksesta eivät kaikki temppeliritarit selviä hengissä. Stephen ja muut veljekset saavat kuitenkin turvapaikan White Rat -temppelistä. Eräänä iltana vuosia myöhemmin hän törmää hajuvesien tekijään Graceen. Kaksikon välillä on selvästi kipinää, mutta Stephen pelkää että tunteilleen antautuminen ajaisi hänet jälleen itsestään riippumattoman raivon valtaan. Kaksikko ajautuu poliittisen juonittelun, kaupungissa tapahtuvien murhien ja rakkauden keskiöön.
Tämähän oli varsin ihana kirja. En yleensä välitä romanttisista kirjoista, mutta tykkään T. Kingfisherin kirjoista, eikä Paladin's Grace ollut poikkeus. Kingfisherin proosa on nokkelaa, hauskaa ja lämmintä. Välillä tosin sekä Stephen että Grace hahmoina turhauttivat ja aiheuttivat "hän on ihana, mutta minun ei pitäisi haluta häntä" -voivotteluillaan silmienpyöräytyksiä. Pidin siitä, miten maskuliininen Stephen piti neulomisesta ja puuhasteli neuletöidensä parissa. Kuten Kingfisherin Nettle & Bonessa, pidin myös siitä miten päähenkilöt 30—40-vuotiaina olivat vanhempia kuin hahmot fantasiakirjallisuudessa ja romanttisissa kirjoissa yleensä ovat.
Minua runokeikalle, kirjailijavierailulle?
Minulla tänä vuonna tiedossa enää yksi keikka. Eli yhteensä tälle vuodelle kolme, jos lasketaan herää runoon -klubin (tapahtuma jonka itse ideoin) lisäksi Kulttuuricocktail.
Keikkatilanne huoletti jo vuodenvaihteessa. Silloinkin tosin ajattelin, että kotikaupunkini sanataidefestivaali Muusajuhlat elokuussa olisi ainakin varma tärppi. En muistanut, miten tuo on aiemmin mennyt, joten kuukausia kytin yleistä hakua. Sitä ei näkynyt, joten tänään viimein kysyin tuottajalta suoraan: ei yleistä hakua, ohjelma valmis, minä en siihen mahdu. Tuottajalla on kyllä ollut tiedossa, että julkaisu- ja esiintymistaukoni on päättynyt.
On aika ikävä fiilis koko keikattomuustilanteesta ja juuri nyt erityisesti viimeksi mainitusta. Syksyllä liityin viimein Lukukeskuksen listoille, mutta ei ole sitäkään kautta mitään tullut.
Keikkoja kaipaillen. Kiinnostavuuteni lienen jo osoittanut sekä esiintyjänä että kirjailijavieraana/keskustelijana.
Iltalehdestä soiteltiin ja kyseltiin fiiliksiäni siitä, että uutuuskirjamme on jo ehditty polttaa
Koronakeväänä 2020 luin teokseni Minuus | Miinus (Kolera, 2018) kokonaan livenä Facebookissa. Latasin tallenteen äsken Youtubeen. No, paremmin ehkä olisi sanottu, että yritin lukea koko teoksen, sillä kaikki sivut eivät oikein esitettäviksi taivu. Tsekkaa, jos kiinnostaa:
Vuoden eka neljännes on lopuillaan. Olen lukenut verraten paljon, isolta osin vironkielisiä ja/tai Viroa käsitteleviä kirjoja, koska olen halunnut kohentaa kielitaitoani ja tutustua uusiin kirjailijoihin, erityisesti virolaiseen scifiin ja fantasiaan eli "ulme".
En ole Kirjakasaa vielä opetellut käyttämään (sori @Stoori !) mutta tässä oma alkuvuoden kirjakasani. Tarkemmat esittelyt ja -arviot ketjussa, kirjat suunnilleen lukemisjärjestyksessä.
Taltuta klassikko goes länsimainen kirjallisuus
Kirjallisuudentutkija Maria Laakso on kirjoittanut kolme Taltuta klassikko -kirjaa, jotka esittelevät kirjallisuuden kanonisoituja klassikoita kepeällä ja humoristisella otteella. Minun lukulistalleni kirjat potkaisi Takakansi-podcastin jakso, jossa Laakso oli vieraana puhumassa kirjoista. Ensimmäisenä lukuvuoron sai trilogian keskimmäinen, joka käsittelee länsimaisen kirjallisuuden klassikoita. Kirja käy läpi länsimaisen kirjallisuuden perinteiset periodit: antiikin, keskiajan, […]https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/taltuta-klassikko-goes-lansimainen-kirjallisuus/
@PTM Joo, toi on vähän outo. Näitä markkinointitermejä tulee ja menee. Oisko toi lukuromaani joku "page turner" suomeksi?
"Palkinnon saajan valitsijan toimittaja Arto Nybergin mukaan Eeva Meltio onnistui tavoittamaan tositapahtumiin perustuvan tarinan synkät tunnelmat sarjakuvakirjaksi.
Teos saa miettimään yhtymäkohtia nykyaikaan, Nyberg toteaa.
– Kymmenvuotisen kuivuuden aiheuttamat seuraukset nähdään elokuvamaisissa kuvissa, jotka vievät tarinaa. Piirrosjälki tuo hiekan ja armottomat olot lukijan silmille
Spefistit erityisesti Suomen Turun suunnalta! Ei kellään sattuisi olemaan hyllyssä Spinin loppuunmyytyä numeroa 2/2015? Haluaisin varmistaa, kuka on kääntänyt siihen Chen Qiufanin novellin "Lijiangin kalat". (Lehden sivuilla on sisällysluettelo, mutta siinä ei ole kääntäjän nimeä.)
Ajatus jatkeeksi sille mitä sanoin runouden ymmärtämisestä televiissiossa: on kaiketi usein hyvä että teoksessa on tarttumapintaa ja jonkinlaista helppolukuisuutta(kin), mutta IHMETTELY! Jumalauta IHMETTELY!
Minun suosikkiteoksissani riittää ihmeteltävää niin pitkäksi aikaa kuin vain riittää näkö- ja ajattelukykyä lukemiseen. Ja luultavasti myös ymmärtämisestä huolehtivien suosikkiteoksissa, -biiseissä yms., ainakin pienemmissä määrin, vaikkei sitä välttämättä huomaa.
Noni, tulipa vaa mieleen. Jatketaan.
(Runous!)
Jahas. Seuraavaksi se onkin sitten Spotify, joka haluaa maksimoida kustannustehokkuutensa kirjailijoiden kustannuksella.
Minua runokeikalle tai kirjailijavieraaksi?
Ohessa profiilini Lukukeskuksen sivuilla:
https://kirjailijavierailut.lukukeskus.fi/kirjailijat/vartiainen-jere/
Eilen uutisissa: Storytel julkaisi ruotsalaisella lafkalla teetetyn suomennoksen fantasiakirjasta, jossa on tökkivää kieltä ja selviä virheitä. Työssä on käytetty ns. tekoälyä ("koska se säästää rahaa ja aikaa") tekemättä lukijalle selväksi, että näin on tehty.
Storytelin "sisällöstä vastaavan päällikön" kommentti: "Kuinka usein vertaat sanasta sanaan perinteistä ihmisen tekemää käännöstä alkuperäistekstiin? Ihmiset tekevät välillä virheitä, samoin tekoäly."
Come the fuck on. Laaditaanko Storytelissä kustannussopimuksetkin samalla asenteella? Jätetäänkö julkaisuoikeuksien hankkiminenkin väliin, jos sillä saa kirjat halvemmin ja nopeammin markkinoille? Millä yritysvastuullisuuden standardilla tällainen sahanpuru- ja rottamakkaran myyminen vegaanisena on mukamas OK?
Tää on nyt sit näköjään alv-noston tulosta, että 300-sivuinen uutuuskirja maksaa liki 50€. Huh. Olisi halu tukea kotimaista kirjallisuutta, mutta nää hinnat ei sitä kyllä mahdollista.
Taitaa jäädä muutkin kiinnostavat uutuuskirjat tänä vuonna ostamatta, jos hinta niissäkin on sama.
Eilen tapahtui sitten Ylen Kulttuuricocktail Live, jossa olin vieraana Rauhatädin kanssa Iida Rauhalammin ja Pietari Kylmälän jututettavana. Alkuun tykittelin mitä mies -tekstin. Päivä oli pitkä ja jänskäisä, mutta hieno kokemus oli eka kertani telkkarissa! (viimeisessä kuvassa fiilis kävellessä takaisin hotellille)
Valitettavan lyhyeksi jäivät kyllä juttelut kameran edessä - runua kun puhutaan niin enhän haluaisi lopettaa ollenkaan, tietenkään. Jos minä olisin saanut päättää, jatkaisimme yhä, ja siis, voi olla että reilu 20 salilla käyvää hevosta saisi minut viimein, lopulta, revittyä mikin ääreltä, mutta takaan, että niillä hepoilla olisi perselihakset aika kipeät loppuviikon ajan.
Ohjelma on katsottavissa tallenteena Yle Areenassa, pistän linkin vielä vaikka kommentteihin. EDIT: No sama lisätä postaukseenkin:
https://areena.yle.fi/1-72503714
Kiitos kutsusta, Yle ja etenkin Pietari, mielelläni lähden tämmöisiin jatkossakin!
Runous!